Levytykset

Triduum Paschale alkaa dramaattisella kiirastorstain messulla, jatkuu synkkätunnelmaisella pitkäperjantain sanajumalanpalveluksella ja päättyy riemukkaaseen, toivoa tulvivaan pääsiäismessuun.

Alba Recordsin julkaisemalla levyllä Jyväskylä Sinfoniaa ja Mikkelin kaupunginorkesteria johtaa Ville Matvejeff ja solisteina ovat sopraanot Kaisa Ranta ja Minja Niiranen, mezzosopraano Jeni Packalen, tenori Simo Mäkinen sekä basso Tapani Plathan. Kuoro-osuuksista vastaa Musica-kuoro.

Jyväskylä Sinfonia ja Jyväskylän evankelisluterilaiset seurakunnat tilasivat Kostiaiselta suurimuotoisen pääsiäissävellyksen juhlistamaan Kirkon Riemuvuotta 2000, ja Triduum Paschale sai kantaesityksensä Jyväskylän Taulumäen kirkossa pääsiäispäivänä 23.4.2000. Teos saavutti myrskyisän menestyksen ja sitä on esitetty Jyväskylässä pääsiäisen aikaan useasti myöhemminkin. Tupla-albumi äänitettiin Mikkelin Mikaelissa keväällä 2019.

Triduum Paschale – Missa Viridium:

1. Kyrie
2. Evankeliumi – Gospel
3. Sanctus
4. Agnus Dei

Triduum Paschale – Passio:

5. Alkukoraali – Opening chorale
6. Valitus – Lamentations
7. Evankeliumi I – Gospel I
8. Moitteet – Reproaches
9. Evankeliumi II – Gospel II
10. Valitus – Lamentations
11. Tenebrae factae sunt
12. Evankeliumi III – Gospel III
13. Pyhä risti kärsimyksen – Holy Cross of suffering

Triduum Paschale – Missa Paschale:

1. Alkukoraali – Opening chorale
2. Gloria ja Kiitosvirsi – Gloria and canticle
3. Evankeliumi – Gospel
4. Credo
5. Sanctus
6. Agnus Dei
7. Loppuylistys – Final jubilation

Jyväskylä Sinfonian ja Mikkelin kaupunginorkesterin uusi yhteislevytys sisältää jyväskyläläissäveltäjä Pekka Kostiaisen Requiemin. Alba Records -yhtiön kanssa tehdyn levytyksen johtaa Ville Matvejeff ja Requiemin solisteina ovat sopraano Suvi Väyrynen, mezzosopraano Ena Pongrac, tenori Simo Mäkinen ja basso Tapani Plathan. Requiemin kuoro-osuuksista vastaa jyväskyläläinen Musica-kuoro.

Jyväskylän seurakunnan ja Jyväskylä Sinfonian yhteinen tilausteos Pekka Kostiaiselta sai kantaesityksensä vuonna 2014. Requiem-levy on äänitetty loka-marraskuussa 2016 Mikkelin Mikaelissa, ja sen tuottajana sekä äänittäjänä toimi Simon Fox-Gál.

Gregoriaanisen laulun kvintti-kvarttiharmonioita hyödyntävä teos on Kostiaisen vastaus vuosisatojen mittaiseen Requiem-sävellysten perinteeseen. Säveltäjän oma Musica-kuoro tulkitsee latinankielisen ikiaikaisen tekstin, ja lisäväriä teokseen tuovat kellopeli, harppu ja antiikkisymbaalit.

1. Requiem aeternam
2. Te decet hymnus
3. Kyrie
4. Lacrimosa
5. Domine Jesu Christe
6. Hostias
7. Sanctus
8. Pie Jesu
9. Agnus Dei
10. Lux aeterna
11. In paradisum

Ikirunoja on monipuolinen kokoelma itämerensuomalaista kansanperinnettä. Levyltä löytyy niin suomalaisia kuin karjalaisia kansanlauluja, inkeriläistä kansanrunoutta sekä Kalevalan teksteihin sävellettyä musiikkia.
Kalevalassa ikirunoja (the eternal bard) on Väinämöinen, tuo vanhana syntynyt viisas, ikuisten salaisten tietojen tietäjä. Ikirunoja tarkoittaa siis myös runonlaulajaa. Ei ole sattumaa, että levy julkaistiin vuonna 2014, kun säveltäjä, kuoronjohtaja Pekka Kostiainen täytti 70-vuotta. Ikirunoja, Kostiainen conducts Kostiainen 8, on levytetty Musican oman ikirunojan, Pekka Kostiaisen, juhlavuoden kunniaksi.

Sampo-sarja (Sampo suite) (2004)
1 Yksin meillä yöt tulevat (With us the nights come alone)
2 Tuo oli kaunis Pohjanneiti (‘Twas the fair maid of the North)
3 Joko nyt minulle neiti (Will you marry me, maid)
4 Tuonne Sampo saatetahan (There shall the Sampo be brought)
5 Sinne puuttui pursinensa (And then he stopped with his craft)
6 Avis aquila de Lappis (Lenti lintunen Lapista • A bird flew out of Lapland) (2009)
7 Piirileikkilaulu (Round game song) (2007)
8 Hevonen se kauroja rouskuttaa (The horse is chomping on the oats) (1972)
9 Kehtolaulu (Cradle song) (2007)
10 Luuli luuli (Lully lully) (2007)
11 Tuu, tuu, tupakkarulla (Hush hush bundle of joy) (2007)
12 Viel’ ei meitä noiat noiu (Witches won’t bewitch us yet) (1984)
13 The cold told a tale to me (Vilu mulle virttä virkkoi • Frigus versus faciebat) (2009)
Morsiota ootellessa I (Waiting for the bride I) (2005)
14 1. Tulimma kuuta katsomaha (We came to behold the moonlight)
15 2. Ei ole Mari, ei ole Piri (She’s not Mari, she’s not Piri)
16 3. Suulla myö ukut sulatamma (We shall melt the locks by mouth-spell)
17 4. Jo siun emäsi syötti (This the food thy mother brought thee)
Morsiota ootellessa II (Waiting for the bride II) (2006)
18 1. Morsiamen hunnutusvirsi (The bride’s veiling song)
19 2. Maareni, sisarueni (O my love, my dearest sister)
20 3. Olkoo kiitetty Jumala (Praise to God, the Lord Almighty)
21 4. Sanottii meijä vello (They all said bad things about him)
22 Minä nuori neitonen (I a maiden young) (2007)
23 Ikävät on illat (The evenings are sad) (1972)
24 Orvon huokaus (The sigh of orphan) (2007)

Pekka Kostiaisen sävellyksiä, joista levyn pääteos, Maria Litania, on pitkän ajan kuluessa erilaisille kuorokokoonpanoille tilaussävellyksinä syntyneistä osista rakentuva teos. Litanian lisäksi levyllä on pienempiä teoksia, mm. Herra antaa ja Rakkaus on kärsivällinen. Hengeltään ekumeeninen levy huokuu äidillisyyttä, lämpöä ja rakkautta.

Maaliskuussa 2007 ilmestyneelle levylle ”Mua tartu käteen Herra” Musica-kuoro on taltioinut Pekka Kostiaisen kuorosovituksia tuttuihin ja hieman tuntemattomampiinkin suomalaisen virsikirjan virsiin ja hengellisiin lauluihin. Virsisovitukset ovat samalla pienimuotoinen poikkileikkaus Kostiaisen säveltäjänurasta, sillä varhaisimmat sovitukset ovat 1960-luvulta ja uusimmat 2000-luvulta. Levy on viides ”Kostiainen conducts Kostiainen” -sarjan äänitteistä.

Neljäs ”Kostiainen conducts Kostiainen” -sarjan äänitteistä ilmestyi vuonna 2003. Musica-kuoro taltioi levylle Kostiaisen sekakuorosarjoja, joista osa pohjautuu inkeriläiseen kansanrunouteen (Sulhasen tulolaulut sekä Marin tarina) ja osan tekstit on poimittu kansalliseepoksestamme Kalevalasta (Pakkasen luku). Levyllä on myös mukana ripaus Kostiaisen teoksissaan mielellään viljelemää huumoria eli Lauri Viidan runoihin sävelletty Satiirinen sarja.

Musica-kuoro levytti ”Kostiainen conducts Kostiainen” -sarjan kolmannen osan Mull’ on heila ihana vuonna 2000. Levyllä kuullaan muun muassa Kostiaisen tunnetuimpia kansanlaulupohjaisia sekakuorosävellyksiä, kuten nimikappale sekä pohjalaisen kansanlaulun Veret tuli mun silimihini kuorosovitus. Lisäksi mukana on Kostiaisen maailmalla kenties eniten esitetty kuoroteos Jaakobin isot pojat sekä uudempia Kalevalan teksteihin sävellettyjä teoksia. SULASOL ja Suomen Kuoronjohtajayhdistys valitsivat tämän äänitteen vuoden 2000 kuorolevyksi. Musica-kuorolla oli kunnia olla ensimmäinen pääkaupunkiseudun ulkopuolinen kuoro, joka sai tämän tunnustuksen.

Alba Recordsin tuottaman ”Kostiainen conducts Kostiainen” -sarjan ensimmäinen äänite Regina Angelorum ilmestyi vuonna 1996 ja se sisältää Kostiaisen tärkeimpiä a cappella -kuorolle sävellettyjä kirkkomusiikkiteoksia Musica-kuoron laulamana. Nimiteos Regina Angelorum on eräs Kostiaisen tunnetuimmista naiskuorosävellyksistä, ja samaisella teoksella Kostiainen sai vuonna 1995 Euroopan Kuoronjohtajien liiton ”Goldene Stimmgabel” -palkinnon vuonna 1995.